Naiset kuva

Asiat mitkä ruotsi tekee paremmin kun suomi

2019.10.10 22:26 ShitDogg Asiat mitkä ruotsi tekee paremmin kun suomi

Nämä viimeiset vuodet olen nähnyt monta asia poliitikoisa ja muissa missä ruotsalaiset on toivonut että ruotsi olis tehnyt enemmän niinkuin suomi, imhetellen jos on joitakin asioita missä te suomalaiset tunnette että ruotsi tekee paremmin (Tai jos suomi oikeasti teke suurinpirteesä kaiken paremmin). Tietenki kaikki on omakohtaista mutta uskon että useimmat olis ollut aika samallala mielellä.
Niinkuin koulupolitiika, naiset politiikassa ja nyt viimeistään suomen vastaus turkin hyökäyseen.
Hiistoriika kysymyksen perässä: Minä olen routsinsuomalainen ja olen kasvanut ylös kuvan kaa missä Ruotsi on isoveli ja Suomi on pikkuveli, mutta nytten näyttää niinkuin että se on muuttunut täällä ruotsin puolella. Olis olut kivaa kuulla kuinka teidän kuva maaista on muuttunut vuodenaikoina.
Ps. En olet kirjoittanut näin pitkästi suomeksi moneen vuosiin niin en tiedä minkälainen texti on.
submitted by ShitDogg to Suomi [link] [comments]


2019.03.31 13:18 ylivaltaa Ajatuspoliisi vahvana jälleen, jaetaan novelli tänne

Kirjoitin lyhyen novellin vastineena ylilaudalta otettuun postaukseen, sain tästä hyvästä 2vko bannit ja syynä "väkivaltafantasiat". Voitte itse päätellä ihannoinko tässä väkivaltaa vai ottavatko moderaattorit dystopiassa kuvaamani median alkuaskeleita.
Alkjuperäinen ketju:https://www.reddit.com/Suomi/comments/b7kxtl/set%C3%A4_arkadia_moni_nukkuu_jo_nyt_huonosti_pelk%C3%A4st%C3%A4/ejslsxl/?context=3

***
Heräät työpäivään Suvelan kolhoosissa.
Käyt suihkussa säännöstellen vettä, peset hampaat marketin kansalaistahnalla ja suuntaat kerran kahdessa tunnissa kulkevalla 30-vaunuisella junalla kohden Helsinkiä.
Junamatka menee vielä puoliunessa, koska edellinen työpäivä päättyi iltayhdeltätoista ja kello on nyt vasta viisi aamulla. Veroja on pitänyt korottaa, työpäivään tehdä Kiky 4.0 ja yhteiskunnan palveluita säästellä, jotta maahanmuuton ja eläkepommin kustannukset saadaan katettua. Väestöstä 10% on yksityisellä puolella työssä valtaosan ollessa maahanmuuttaneita opiskelijoita ja harmaantuvia valkolaisia.
Helsinkiin päästyäsi laahustat tuttua reittiä Rautatieaseman läpi kohden työpaikkaasi.
Muhamedintielle päätyäsi se iskee:
"Tämä ei ollut aina näin".
Muistat vielä kuinka lähijunassa kuulit ihmisten puhuvan ymmärtämääsi kieltä. Katsot ympärillesi ja et näe lisäksesi kuin eläkeläisiä, joilla on sama ihonväri kuin sinulla. Pälyilet ympärillesi nähdäksesi edes yhden nuoren valkoisen. Heitä ei ole.
YLE on pitkään julistanut, että tilanne on täysin uusi normaali, mutta lasket mielessäsi "2+2 on neljä". Niinkauan kuin tämä pitää paikkansa muistat ettei tilanne aina ollut näin! Juokset Uus-Ruotsalaiselle Teatterille - jos jossain on suomenruotsalaisia valkoisia, niin ainakin sielä! Teatterissa on käynnissä Koraanin lukupiiri. Ei yhtään valkoista.
Olet jo myöhästymässä työvuorosta ja painelet Muhamedintieltä ratikalla kohti nimensä säilyttänyttä Arabiaa. Matkalla näet nuorten irakilaismiesten laumoja, sekä kolme juopunutta valkoista eläkeläistä jonottavan Hurstin valinnassa Suomelle annettavaa YK:n ruoka-apua. Näet lastenvaunujen kolonnia, joita työntävät siniseen kankaaseen verhoutuneet naiset, mutta sormien väristä päättelet ettei kukaan heistäkään ole valkoinen. Mielessäsi koetat lopettaa väärän ajatuksen valkoisten etsimisestä. Valkoinen on rasismin väri ja rasismi on väärin. Alitajuntasi toistelee 2+2 on neljä.
Selaat kahdeksan vuotta vanhaa kännykkääsi etsien tietoa mitä valkoisille tapahtui. Ruudullesi hyppää saman tien kuva Fobbasta, joka ilmoittaa vihahakusi olevan laiton. Saat sen sijaan YLEn uutisen siitä, kuinka multikulttuurisuus teki maasta rikkaamman. Uutisen mukaan ennen suomalaisilla oli kurjempaa ja kaikki söivät vain perunoita raakana. Muistat, että tämä oli eri tavalla, mutta et voi yhdistää muistoasi mihinkään. 2+2=4.
Saavuttuasi työpaikallesi vihahakusi on käynnistänyt hälytyksen ja sinut otetaan kiinni. Paikallinen vihapoliisi ja uskonnollinen poliisi vievät sinut Pasilan poliisitalon kellariin, jossa kiveksiisi liitetään sähköjohdot. Tajuntasi tuntuu räjähtävän, kun uskonnollinen poliisi lyö sähköt päälle.
"Suomi on aina ollut multikulttuurinen!" vihapoliisi huutaa korvaasi.
- Mutta muistan toisin, koetat sopertaa kyyneleet silmistäsi valuen. Uusi sähköshokki.
"Suomessa on aina ollut muslimienemmistö", uskonnollinen poliisi huutaa. Kipu huumaa mielesi ja naama vääntyy tuskaiseen irvistykseen.
"Montako sormea minulla on pystyssä?" vihapoliisi tivaa.
Silmäsi näkevät neljä sormea, mutta kuulet suusi vastaavan:
-Viisi
"Sano, kiitos vihreät."
Kuulusteluhuoneen ilma tuntuu tunkkaiselta ja haistat sielä olevan vanhan veren ja ulosteen.
- Kiitos vihreät, mumiset.
submitted by ylivaltaa to SuomiBannatut [link] [comments]


2018.09.28 09:42 Nyt-liite Tämä viraaliksi levinnyt kuva naisten ilmeistä Kavanaughin takana tiivistää oleellisen Yhdysvalloissa käynnissä olevasta valtataistelusta – kunnes tietää, keitä naiset todellisuudessa ovat

Tämä viraaliksi levinnyt kuva naisten ilmeistä Kavanaughin takana tiivistää oleellisen Yhdysvalloissa käynnissä olevasta valtataistelusta – kunnes tietää, keitä naiset todellisuudessa ovat submitted by Nyt-liite to nytliite [link] [comments]


2018.09.27 16:43 H0dari Kokoan YouTubeen soittolistaksi niin monta suomenkielistä radiobiisiä vuosilta 2011-2013 kuin mahdollista. Tarvitsen ehdotuksia nostalgisista biiseistä

Ajattelin että kun itselle nostalgisimmat biisit ovat juuri tuolta ajalta kun olin yläasteella ja lukiossa, niin tällaiselle voisi olla kysyntää. Ideana olisi etsiä suomeksi laulettuja Pop-pop rock tai hip hop-biisejä.
Kuuntelin itse ahkerasti autoradiota tuohon aikaan ja lukiossa oli porukkaa joka soitti hiphoppia yhtenään, mutta en tietysti kaikkea enää muista, ja ottaisin mielellään ideoita vastaan.
Muistakaa että monet "huonot" biisit voivat olla toiselle hyvin tärkeitä. Jos jokin listalla jo oleva biisi aiheuttaa jo nimen perusteella teille syöpää, niin ei siitä kannata suorastaan itkeä.
Linkkaan soittolistan tänne, kunhan saan sen tehtyä. EDIT: Tässä on soittolistan "The essentials"-versio. 20 "tärkeintä" biisiä jokaiselta vuodelta: https://www.youtube.com/watch?v=sS6Ta6SrTHs&list=PLsxku8w_6eJiwjXgJOx6iSSuDAYDh854r
Ja tässä on koko lista biiseistä jotka on tarkoitus tähän laittaa:
Aki Louhela - Neiti Etsivä (2013
Anna Abreu - Kylmästä lämpimään (2013
Anna Abreu - Poplaulajan vapaapäivä (2013
Anna Eriksson - Jos mulla olisi sydän (2012
Anna Eriksson - Maailma palelee (2012
Anna Eriksson - Sanokoot mitä vaan (2012
Anna Puu - Kolme pientä sanaa (2012
Anna Puu - Nuori Loiri (2012
Anna Puu - Säännöt rakkaudelle (2012
Anssi Kela - Levoton tyttö (2013
Anssi Kela - Maitohapoilla (2013
Anssi Kela - Miten sydämet toimii (2013
Antti Kleemola - Kaikkea hyvää (2013
Antti Railio - Halla ja etelätuuli (2013
Antti Railio - Ruostunut ankkuri (2013
Antti Tuisku - Jää tai mee (2013
Antti Tuisku - Rakkaus on(2013
Arttu Wiskari - Ikuisesti kahdestaan (2013
Arttu Wiskari - Mökkitie (2011
Arttu Wiskari - Tappavan hiljainen rivarinpätkä (2013
Arttu Wiskari - Tuntematon potilas (2011
Atletico Kumpula - Me kuulutaan yhteen (2012
Brädi - Lämpöö (2012
Cheek - Anna mä meen (2012
Cheek - Kuka muu muka (2013
Cheek - Kyyneleet (2012
Cheek - Parempi mies (2013
Cheek - Sokka irti (2012
Cheek - Syypää sun hymyyn (2012
Cheek - Timantit on ikuisia (2013
Cheek - Tinakenkätyttö (2012
Chisu - Frankenstein (2012
Chisu - Kohtalon oma (2011
Chisu - Kolmas pyörä (2012
Chisu - Sabotage (2011
Chisu - Tie (2011
Dingo - Adios Rosario (2012
DUO - Panisin (2012
Edu Kettunen - Maailma ilman sua (2012
Egotrippi - Mestaripiirros (2013
Elokuu - Saatilla (2012
Elokuu - Soutaa huopaa (2012
Elokuu - Tänään lähtee (2013
Elonkerjuu - Surun ja ilon kaupunki (2012
Elonkerjuu - Viiltävä ikävä (2012
Elonkerjuu - Viistäköön siipeni maata (2012
Erin - Ei taida tietää tyttö (2013
Erin - Mitä tänne jää (2012
Erin - Nahkatakkinen tyttö (2012
Erin - On elämä laina (2011
Erin - Popeda (2011
Erin - Toiset mimmit (2013
Erin - Vanha nainen hunningolla (2011
Erin - Vanha sydän (2011
Erin - Vasten auringon siltaa (2012
Freeman - Mattolaituri (2011
Freeman - Mitä sinulle kuuluu? (2011
Freeman - Tuhatjalkainen (2011
Haloo Helsinki! - Carpe Diem (2013
Haloo Helsinki! - Huuda! (2013
Haloo Helsinki! - Jos mun pokka pettää (2011
Haloo Helsinki! - Kuule minua (2011
Haloo Helsinki! - Lähtövalmiina (2013
Haloo Helsinki! - Maailman toisella puolen (2011
Haloo Helsinki! - Maailma on tehty meitä varten (2013
Haloo Helsinki! - Vapaus käteen jää (2013
Hanna Pakarinen - Jokapäiväinen (2013
Hanna Pakarinen - Olipa kerran elämä (2013
Happoradio - Ahmat tulevat (2011
Herra Ylppö ja Ihmiset - Mustat hevoset (2012
Iina Kangasharju - Lintu (2011
Ilpo Kaikkonen - Kleinbus (2012
Ilpo Kaikkonen - Terveiset sinne taivaaseen (2012
Irina - Koko kuva (2013
Ismo Alanko - Harmaa on hyvä väri (2013
Ismo Alanko - Vuoden turhin laulu (2013
Jani Jalkanen ja Hänen Orkesterinsa - Matka jatkuu (2011
Jani & Jetsetters - Kesällä kello viisi (2013
Jani & Jetsetters - Roviolla (2013
Jani & Jetsetters - Uuden elämän alku (2013
Jani Wickholm - Aivan eri mies (2011
Jani Wickholm - Kotiin (2012
Janna Hurmerinta - Sä et ole hullu (2013
Jannika B - Hulluksi onnesta (2013
Jannika B - Seuraavaan elämään (2013
Jari Sillanpää - Liekeissä (2012
Jenni Jaakkola - Tämä on unta (2013
Jenni Vartiainen - Junat ja naiset (2013
Jenni Vartiainen - Sivullinen (2013
Jenni Vartiainen - Selvästi päihtynyt (2013
Jenni Vartiainen - Sivullinen (2013
Jenni Vartiainen - Suru on kunniavieras (2013
Jenni Vartiainen - Tyttövuodet (2013
Jesse Kaikuranta - Järjetön rakkaus (2012
Jesse Kaikuranta - Kehä (2013
Jesse Kaikuranta - Näytän sulle rannan (2012
Jesse Kaikuranta - Vastaus kaikkeen (2013
Jesse Kaikuranta - Vielä täällä (2013
Jesse Kaikuranta - Vie mut kotiin (2012
J. Karjalainen - Kreosootti (2013
J. Karjalainen - Mennyt mies (2013
J. Karjalainen - Meripihkahuone (2013
J. Karjalainen - Riisinjyvä (2013
J. Karjalainen - Sydänlupaus (2013
Johanna Kurkela - Kaikki askeleet (2012
Johanna Kurkela - Oothan tässä vielä huomenna (2012
Jonna Tervomaa - Aika kultainen (2013
Jonna Tervomaa - Minä toivon (2013
Jonna Tervomaa - Tikapuut (2013
Jonne Aaron - Ihanaa elämää (2013
Jonne Aaron - Kulkurisydän (2013
Jonne Aaron - Kylmä ilman sua (2012
Jonne Aaron - Syytön (2012
Jonne Aaron - Taivas itkee hiljaa (2013
Jontte Valosaari - Jos mä oisin sun mies (2013
Juha Tapio - Aito rakkaus (2013
Juha Tapio - Jossain täällä (2011
Juha Tapio - En mitään, en ketään (2011
Juha Tapio - Meillä on aikaa
Juha Tapio - Niinkuin sinäkin (2011
Juha Tapio - Paremmat päivät (2013
Juha Tapio - Rakastan niin kauan kuin mä voin (2011
Juha Tapio - Sitkeä Sydän (2011
Juha Tapio - TSNEH (Tykkään susta niin että halkeen) (2013
Jukka Poika - Jätelökesä (2013
Jukka Poika - Silkkii (2011
Jukka Poika - Siideripissis (2011
Jukka Poika - Älä tyri nyt (2011
Justimusfilms + Nost3&Ptrotro - En oo homo (2013
JVG - Häissä (2011
JVG - Kran Turismo (2011
Katri Helena - Vanha nainen hunningolla (2012
Kaija Koo - Kaunis rietas onnellinen (2011
Kaija Koo - Päivä kerrallaan (2011
Kaija Koo - Vanha sydän (2012
Katri Ylander - Aamuaurinkoon (2011
Katri Ylander - Onko vielä aikaa? (2011
Katri Ylander - Valehdellaan (2011
Katri Ylander - Välitunnilla (2011
Kerkko Koskinen Kollektiivi - Laura Palmer (2012
Kolmas Nainen - Me ollaan ne (2013
Kuningasidea - Enemmän duoo ku sooloo (2012
Laura Närhi - En mitään, en ketään (2013
Laura Närhi - Hetken tie on kevyt (2012
Laura Närhi - Tuhlari (2012
Laura Närhi - Siskoni (2012
Laura Närhi - Viimeinen aamu (2012
Laura Voutilainen - Kokonainen nainen (2013
Laura Voutilainen - Kukka karun maan (2013
Lauri Tähkä - Polte (2011
Lauri Tähkä - Puolikas (2013
Lauri Tähkä - Saat syttymään (2013
Lauri Tähkä - Syyskuun kyy (2011
Lemmenklaani - Tyttöni mun (2013
Linda Vink - Vink Vink (2013
Maisa - Rakkaudesta laulu (2012
Mariska ja Pahat Sudet - Kukkurukuu (2012
Mariska ja Pahat Sudet - Liekki (2012
Martti Saarinen - Kaipaus nousee siivilleen (2011
Mikael Gabriel - Kipua (2013
Mikki Kauste - Onnellinen (2013
Mikko Pohjola - Paikkani tiedän (2011
MINÄOLENMIKKO - Täällä taas (2011
Mitra Kaislaranta - Äkkisyvää (2013
Nauravat Nakit - David Hasselhoff (2011
Neljänsuora - Aurinko (2013
Neljänsuora - Julia (2013
Neljänsuora - Valtava maailma (2011
Neljä Ruusua - Katkera Kuu (2012
Neljä Ruusua - Seitsemän päivää selvinpäin (2012
Nost3 & Protro - Paska kesä (2013
Nousukausi - Kaunis Tähkäpää (2013
Nousukausi - Onnen ohikulkija (2013
Olavi Uusivirta ja Olavi Uusivirta - Nuori ja Kaunis (2011
Olavi Uusivirta - Tiet etäisyyksiin (2013
Olli Helenius - Eri suuntiin (2012
Olli Helenius - Nyt ja aina (2012
Paleface - Miten historiaa luetaan? (2012
Pariisin Kevät - Kesäyö (2012
Pariisin Kevät - Mielikuvituksen tuotetta (2013
Pariisin Kevät - Odotus (2013
Pate Mustajärvi - Pirunpolkka (2013
Paula Koivuniemi - Kaiken antanunt (2012
Paula Koivuniemi - Matka (2012
Paula Koivuniemi - Queen (2012
Pauli Hanhiniemi - Siideripissis (2013
Petri Nygård - Selvä päivä (2011
Pimeys - Elämä kiinnostaa (2013
PistePiste - Elän sut uudestaan (2012
PistePiste - Hetken maailma on tässä (2013
PistePiste - Mua viedään (2013
PistePiste - Viljaa (2013
PMMP - Heliumpallo (2012
PMMP - Rakkaalleni (2012
Poju - Poika (2011
Portion Boys - Pumppaa (2013
Raappana - Kauas pois (2013
Riku Torkkeli - Sido mut sun sydämeen (2012
Robin - Boom Kah (2013
Robin - Frontside Ollie (2012
Robin - Onnellinen (2013
Robin - Puuttuva palanen (2012
Samae Koskinen - Hyvä päivä (2013
Samae Koskinen - Spoon River (2013
Samuli Edelmann - Ei mitään hätää (2011
Samuli Edelmann - Se viimeinen (2011
Samuli Edelmann - Tähtipölyä (2011
Samuli Putro - Olet puolisoni nyt (2012
Samuli Putro - Tavalliset hautajaiset (2012
Sanni - Jos mä oon oikee (2013
Sanni - Me ei olla enää me (2013
Sini Sabotage - Levikset repee (2013
Spekti - Juomalaulu (2013
Stig - Ryyppy (2012
Stig - Puumaa mä metsästän (2012
Stig - Niks ja naks (2013
Stina Girs - Anna mun mennä (2011
Suvi Teräsniska - Täydellinen elämä (2013
Suvi Teräsniska - Pahalta piilossa (2011
Suvi Teräsniska - Pettävällä jäällä (2013
Suvi Teräsniska - Rakkaus on lumivalkoinen (2013
Suvi Teräsniska - Tyhjässä huoneessa (2011
Suvi Teräsniska - Vaiettu rakkaus (2013
Taikakuu - Tunne (2013
Teflon Brothers - Seksikkäin jänä (2013
Teleks - Kaunein kaikista (2011
Teleks - Kotimatkalla (2011
Teleks - Tyttö joka katsoo merelle (2011
Tommi Kalenius - Vieläkö rakkaus kantaa (2011
Topi Saha - Se joka karkuun pääs (2013
Tuomas Kauhanen - Enkeli (2013
Tuuli - Paljon onnea vaan (2012
Tuuli - Salaisuudet (2012
Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani - ¡Eloon! (2012
Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani - Hyvä, paha, ruma mies (2012
Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani - Pelko pois (2011
Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani - Tahtoisin, tahtoisin (2012
Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani - Ystävänpäivä (2011
Uniikki - Kotka (2012
Uniikki - Suurempaa (2011
Vesa-Matti Loiri ja Samuli Edelmann - Tuomittuna kulkemaan (2013
Vesterinen Yhtyeineen - Intiaanit (2012
Vesterinen Yhtyeineen - Kaikki kohdallaan (2013
Vesterinen Yhtyeineen - Kiljut riemusta (2011
Viikate - Kuningas kaiho (2013
Yö - Helmoista taivaan (2012
Yö - Pelko ja rakkaus (2012
Yö - Syyt syntyjen (2012
Yö - Tunnit (2012
Yölintu - Appelsiinilehtoon (2012
Yölintu - Minne maailma kuljettaa (2012
Yön polte - Tyttö sinä olet meritähti (2012
submitted by H0dari to Suomi [link] [comments]


2018.06.09 06:30 Northern_fluff_bunny Nuoret naiset innostuivat luonnosta – satumainen kuva somessa sysää ihmiset vaellukselle

Nuoret naiset innostuivat luonnosta – satumainen kuva somessa sysää ihmiset vaellukselle submitted by Northern_fluff_bunny to Suomi [link] [comments]


2018.03.19 00:37 hajamieli Ruotsalaiskirjailija kertoo miksi #metoo-kampanja paisui vaaralliseksi massaliikkeeksi.

Kirjailija Lena Andersson on yksi Ruotsin eturivin kirjailijoista. Hän rakastaa järkevää keskustelua. Tässä jutussa Andersson kertoo, miksi #metoo-kampanja ei ole sellaista.

Laura Hallasmaa HS
Julkaistu: 18.3. 2:00, Päivitetty: 18.3. 9:43
KIRJAILIJA Lena Andersson esittää toiveen:
”Kirjoita se niin, että minua ei karkoteta maasta.”
Mutta miksi Anderssonin pitäisi pelätä karkotusta? Hän on kotimaassaan Ruotsissa arvostettu kirjailija ja tunnettu keskustelija.
Andersson kirjoittaa teräviä kolumneja ja ilmaisee mielipiteensä kylmänviileästi aiheesta kuin aiheesta.
Kuluneella viikolla kirjailija vieraili Helsingissä, koska hänen romaaninsa pohjalta tehty näytelmä tuli ensi-iltaan Lilla Teaternissa.
Tällä kertaa on tarkoitus puhua länsinaapurin #metoo-kampanjasta. Viime syksynä alkanut kampanja toi julkisuuteen naisten kokeman seksuaalisen ahdistelun ja häirinnän.
Ruotsissa #metoo-kampanja sai poikkeukselliset mittasuhteet. Alalla kuin alalla kerättiin adresseja ahdistelua vastaan.
Andersson avaa häirintäkeskusteluun sellaisen näkökulman, jota ei liiemmin ole julkisuudessa perattu.
Hän pitää kampanjaa vaarallisena massaliikkeenä, josta ei voi seurata mitään hyvää.
”Olen aina hieman peloissani näistä massaliikkeistä. Niissä ihmiset lopettavat ajattelemisen ja toimivat yhdessä vain tunteeseensa vedoten.”
Andersson tietää, että hänen mielipiteensä eivät ole kaikille mieluisia. Se on käynyt selväksi kotimaassakin, jossa hän on joutunut kiivaisiin väittelyihin aiheesta.
”Olet huono ihminen, jos sanot jotain vastaan. Syyllistät naista. Mutta ymmärtääksesi tilannetta, sinulla pitää olla koko kuva.”
Sellaista kokonaiskuvaa ei Anderssonin mielestä #metoo-kampanjassa välity.
DAGENS NYHETER paljasti viime syksynä yhden ahdistelijan nimellä Kulturprofilen, kulttuuriprofiili. Varsin pian lehdistössä alkoi kiertää ahdistelijan oikea nimi. Useampi nainen syytti ranskalais-ruotsalaista kulttuurivaikuttajaa ahdistelusta.
Ruotsin syyttäjälaitos totesi viime viikolla, ettei kulttuuriprofiilia kohtaan esitetyillä syytteillä ole juridisia perusteita. Se ei paljon enää paina.
Anderssonin mielestä monissa ahdistelutapauksissa sosiaalinen rangaistus on paljon suurempi kuin tehty rikos. Syytetty menettää työnsä, uransa, maineensa ja ehkä jopa perheensä.
”Seksuaalinen häirintä, seksuaalinen ahdistelu ja raiskaus ovat pahoja asioita. Ei sitä tarvitsisi edes sanoa, koska se on itsestään selvää”, Andersson sanoo.
Hän peräänkuuluttaa järkevää keskustelua ongelmasta, eikä halua kauhutarinoita ja syyttelyä.
Miehet eivät Anderssonin mielestä pysty puolustautumaan, koska heitä syytetään jo valmiiksi. Se lamaannuttaa keskustelun.
Ja jos naisia ei ennen uskottu missään, niin nyt uskotaan kaikessa.
”Sanotaan, että kaikki mitä naiset sanovat on pyhää. He eivät voi valehdella. He eivät voi sanoa asioita saadakseen etuja”, Andersson luettelee.
”Ja mitä tahansa miehet sanovat, se ei ole kiinnostavaa. Koska nyt naisten pitää puhua. Minusta tämä ei ole hyvä tapa käsitellä näitä asioita.”
Eikä Andersson usko, että kaikki #metoo-kampanjan nostattamat tarinat ahdistelusta ovat todenmukaisia. Vaikeaksi asian tekee se, että seksi on yksityistä. Siinä on aina jotain enemmän kuin mitä ulkopuoliset saavat tietää.
”Meillä kaikilla on taipumus leikata tarina niin, että se sopii omaan näkökantaamme.”
Andersson ei pidä siitä, että kaikki syytökset vihjailusta raiskaukseen menevät samaan koriin. Eikä siitä, miten vanhojen kaivelu johtaa helposti vääriin syytöksiin.
”Joku ehkä kymmenen vuotta myöhemmin tajuaa, että ahaa, minut raiskattiin. Jos sinut raiskattiin, etkä tajunnut sitä silloin tapahtumahetkellä, sinua ei raiskattu”, Andersson sanoo ykskantaan.
Kampanjan vuoksi seksuaalista ahdistelua ei ole käsitelty vain huonona käytöksenä vaan miehistä on maalattu pahoja.
”Se kuulostaa kuin olisimme tekemisissä hirviöiden kanssa. Kuin naiset olisivat Pohjoismaissa huonommassa tilanteessa kuin Saudi-Arabiassa. Se ei ole totta.”
Mihin #metoo voi sitten Anderssonin mielestä pahimmillaan johtaa?
”Pahimmillaan hyvin vihaisiin miehiin, joita syytetään vain sen perusteella keitä he ovat. Ei siksi, mitä he ovat tehneet. Ja sitten he saavat jotenkin vallan.”
Mutta todennäköisempi uhkakuva Anderssonin mielestä on, että sukupuolten välinen jännite kasvaa liian suureksi. Tällöin taannumme tilanteeseen, jossa naiset ovat yksi ryhmä ja miehet ovat toinen ryhmä.
”Silloin ajattelemme olevamme hyvin erilaisia, emmekä tule toimeen sen vuoksi.”
Ja sellaista tilannetta kirjailija ei halua.
KESKUSTELUA, keskustelua, keskustelua. Sitä Andersson peräänkuuluttaa.
Ja keskustelua hän myös rakastaa.
Eikä mitä tahansa jaarittelua vaan järkevää. Sellaista, jossa argumentit merkitsevät jotain, eikä keskustelukumppanin ajatuksia vähätellä, vaikka hän kuuluisi toiseen ryhmään kuin itse.
”Ehkä keskustelulla ei tule ratkaisua, mutta ainakin siinä tulee tietoiseksi toisen ajatuksista.”
Eikä #metoo läpeensä paha kampanja Anderssonin mielestä ole.
”Jos se kasvattaa tietoisuutta aiheesta, niin hyvä, mutta minusta se olisi voitu tehdä toisella tavalla.”
Kirjailijan mielestä fiktio olisi yksi hyvä tapa käsitellä seksuaalista ahdistelua.
”Fiktio on hyvä kuvailemaan syitä ja seurauksia. Silloin ymmärtää paljon enemmän.”
Kokonaisuuden hahmottaminen on Anderssonin mielestä avainasemassa. Ahdistelutapauksissa ei ole kuin ihmisen sana tapahtuneesta. Ei kokonaiskuvaa, ei syy ja seuraus -suhteita. Irralliset tarinat ahdistelutapauksista eivät kerro hänen mielestään mitään.
”Monet niistä tarinoista ovat minusta täysin käsittämättömiä ja epäloogisia. En tunnista ihmisiä niissä”, Andersson sanoo.
”Ja minä olen kuitenkin kirjoittanut kaksi kirjaa miehistä, jotka ovat vastuuttomissa suhteissa.”
ANDERSSONILTA on suomennettu kaksi romaania: Omavaltaista menettelyä (Egenmäktigt förfarande) ja Vailla henkilökohtaista vastuuta (Utan personligt ansvar). Molemmat kertovat naisesta, joka ajautuu epäonnisiin miessuhteisiin.
Omavaltaista menettelyä sai kuluneella viikolla myös ensi-iltansa teatterisovituksena Lilla Teaternissa. Sen tähden Andersson vieraili Helsingissä. Ruotsissa kirjasta on esitetty teatteriversio aiemmin parissa eri kaupungissa.
Omavaltaista menettelyä suomennettiin vuonna 2014. Siinä päähenkilö Ester Nilsson rakastuu taiteilija Hugo Raskiin, mutta ei saa vastarakkautta. Tai ainakaan sellaista rakkautta kuin toivoisi.
Esterin ja Hugon ajatukset tilanteesta ovat erilaiset. Tapailun, syvällisten keskustelujen ja kolmen yhteisen yön jälkeen Ester uskoo, että suhteella on tulevaisuus. Hugo taas ei aiokaan rakentaa Esterin kanssa tulevaisuutta. Tuskin aikoo kenenkään kanssa.
Älykäs ja looginen nainen ajautuu epäloogisesti sinnittelemään suhteessa, jota ei ole.
Tästä epäsuhdasta romaani kertoo.
Andersson oli jo jonkin aikaa ollut kiinnostunut suhteiden laadusta ja siitä, kun joku haluaa jotain enemmän kuin toinen. Miten heikoksi sellainen suhde tekee järkevänkin ihmisen. Ja kuinka kiusallista toisen riippuminen on suhteen välinpitämättömälle osapuolelle.
”Se oli mielenkiintoista panna järkevä ihminen siihen tilanteeseen. Mitä tapahtuu tunteille, ja kuinka käsittelet niitä järkevästi.”
Kuulostaa omakohtaiselta. Eikä Andersson juoruilta säästynytkään.
Kun Omavaltaista menettelyä julkaistiin Ruotsissa, lehdissä alkoi kiertää huhu, että Hugo Raskin hahmo olisi suoraan elokuvaohjaaja Roy Andersson. Ohjaaja kertoi, että hänellä oli ollut suhde Lena Anderssonin kanssa.
Kirjailija sivuuttaa huhut huhuina, eikä kirjaa pidä lukea kuin omaelämäkertaa.
”Mielestäni se satuttaa kirjaa. Fiktio on fiktiota, ei sillä ole väliä, mistä se tulee.”
Anderssonin mielestä elämäkerrallinen tulkinta myös häiritsee lukijaa. Kirjailijan ja lukijan välillä kun on sopimus siitä, että kirja on fiktiota eikä autobiografia.
Luomiaan hahmoja pitää joka tapauksessa ymmärtää, jotta niistä voi kirjoittaa.
”Olen ollut kaikki nämä hahmot. Olen ollut Hugo, olen ollut Ester.”
Andersson ei myöskään halua ajatella, että kirja kertoisi jotain siitä, mikä on miehen käytöstä ja mikä naisen käytöstä. Päähenkilö Ester on tavallaan käytökseltään sekä mies että nainen: aggressiivinen saalistaja, joka jatkaa kunnes saa sanan kyllä.
”Hän käyttäytyy samalla tavalla kuin miehet ovat käyttäytyneet fiktiossa satoja vuosia.”
Kirjojen päähenkilö ei siis määrity sukupuolensa kautta. Sekä mies- että naislukijat ovat löytäneet Esteristä piirteitä, joihin he samaistuvat.
”Tähtäsin aina tähän universaaliin ihmisolentoon. Hänellä vain piti olla joku sukupuoli.”
NAINEN voi olla kuin mies. Kuulostaa nykyfeminismin ilosanomalta. Andersson ei juuri välitä tämän hetken feminismistä.
”En ymmärrä, mitä feminismi tarkoittaa enää”, Andersson sanoo.
Hänen mielestään feminismi näyttää nykyään olevan osa identiteettipolitiikkaa.
”Minulle se näyttäytyy sillä tavalla, että pelkästään naisena oleminen on feminismiä. Joten kaikki mitä nainen tekee on feminismiä.”
Se on Anderssonin mielestä outo määritelmä. Feminismin kun pitäisi olla käsite tai idea, ei niinkään osa identiteettiä. Andersson tähtää siihen, ettei sukupuolella ole väliä.
”Sen ei pitäisi merkitä mitään oletko mies vai nainen. Monet feminismit sanovat nykyään, että se on myös heidän tavoitteensa, mutta en näe sitä käytännössä.”
Miten se näkyisi käytännössä? Anderssonin mielestä niin, että naisista ei ajateltaisi, että he pitävät tietyistä asioista ja heillä on tietyt ongelmat.
Sitten Andersson alkaa puhua kuukautisista. Länsinaapurissa on käynnissä samanlainen trendi kuin meilläkin. Kuukautisista puhuminen julkisesti ja menkkataide ovat isoja juttuja myös Ruotsissa.
Sitäkään Andersson ei ymmärrä. Miksi kuukautista pitäisi puhua jotenkin erikoisena asiana. Sehän on yksityinen asia, joka ei kiinnosta ketään. Tai ei ainakaan Anderssonia.
”En mielestäni piilota kuukautisiani siksi, että olen nainen tai koska naisia katsotaan alaspäin. Piilotan ne, koska se on intiimiä. Se on yksityisasiani.”
LOPUKSI Andersson haluaa puhua uudesta romaanistaan, joka ilmestyy Ruotsissa huhtikuussa. Se kertoo ruotsalaisista.
Svean poika – Kertomus kansankodista on tarina tyypillisestä ruotsalaisesta 1900-luvulla. Siinä kolmen sukupolven aikana kansankoti rakennetaan, eletään onnelaa ja lopulta koko rakennelma pilataan.
”Se on Ruotsin draaman kaari.”
Suomennos romaanista saadaan näillä näkymin syksyllä.
Jos Andersson rakastaa keskustelua, niin kyllä hän rakastaa myös kirjoittamista.
”Olen todella kiintynyt kirjoitettuun kieleen ja siihen, mitä sillä voi tehdä”, hän kertoo.
”Kirjoittamalla voi vaikuttaa lukijaan. Ei manipuloimalla, vaan kirjoittamalla niin rehellisesti kuin voi siitä mitä ajattelee tai näkee, ja sitten lähettää sen toiselle. Se on lähes ihme.”
Juttu löytyy myös osoitteesta https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005607978.html
submitted by hajamieli to Keskustelu [link] [comments]


2018.02.27 12:37 vastarintaonvapautta Kansallissosialismi - NYT [Pienimuotoinen novelli joka esittelee syyttä halveksitun ja mustamaalatun demokraattisen ja aidosti tasa-arvoisen aatesuuntauksen todelliset tavoitteet]

Törmäsin tämmöseen hienoon tarinaan jossa kuvaillaan tulevaisuuden ihanneyhteiskuntaa. Mielestäni /suomen ja muidenkin tulisi lukea se jotta tietävät millaista yhteiskuntaa kansallismieliset patriootit todellisuudessa yrittävät rakentaa sen sijaan että uskoisivat vasemmistolaisten ja globalistien valheita aatteesta. Kaikki krediitti "NOX":lle tämän kirjoittamisesta.
Osa 1:
Koulujen lähellä metsässä näkyy erilaisia temppuratoja. Sinne on kokoontunut myös Virvatulet-nimisen päiväkerhon lapsia. Päiväkerhossa lähiseudun lapset viettävät noin neljä tuntia päivässä. Kaupungissa ei ole päiväkoteja vaan ainoastaan kerhotoimintaa. Jos lapset tarvitsevat pidempiaikaista hoivaa yhteiskunnalta, lastenhoidon piiritoiminnan naiset hoitavat heitä. Se on myös yksi monista paikoista, jossa naiset suorittavat yhteiskuntapalveluksen velvollisuutena omaa maataan kohtaan. Se vastaa miesten pakollista asevelvollisuutta.
Koulu päättyy ja lapsia ryntää valtavasti ulos. Tytöillä on yllään hameet ja pojilla housut näin kesäaikaan, mutta myös ulkoiluvaatteita näkyy lasten päällä. Joku on onnistunut hyppimään kuralätäkössä matkalla kohti suojatietä. Lapset huomaavat lopulta väistää minua, kepin kanssa kulkevaa vanhempaa naista.
Opettaja huutaa lujaa lasten perään ja tuo juosten jonkun unohtaman takin. Lapset ryhmittyvät suojatien viereen ällistyttävän suoriksi riveiksi. Joku innostuu laulamaan reippaasti ja muut liittyvät mukaan. Liikenteenohjaaja komentaa lapsia olemaan hiljaa heidän ylittäessään suojatietä ja kehottaa heitä väistämään muita kulkijoita. Seuraani liittyy valkoiseen mekkoon pukeutunut nuori nainen, jolla oli sähköavusteisen pyörän takatarakan laatikossa ostoksia. Hänen nimensä on Ella.
Ruokakaupat muistuttavat täällä toreja, ja niistä toimitetaan ruokaa suoraan koteihin. Kasviksia on tarjolla valtavasti, ja kaikki ruoka on pääosin luonnonmukaisesti tuotettua tavallista kotiruokaa. Valkoista vehnää ja sokeria sisältävää teollista valmisruokaa ei juuri näy. Virvoitusjuomat ja makeiset eivät hallitse kaupan hyllyjä, ja ne on valmistettu mahdollisimman luonnonmukaisesti. Löytyypä kaupungista myös ihan perinteisiä ompelimoja ja kotimaisena työnä tehtyjä vaatteita sekä kenkiä. Tavarat aina huonekaluista tekstiileihin on valmistettu kestämään kulutusta.
Ella kertoo, että hänellä on kotona erikokoisia TV-näyttöjä ja mukanaan älypuhelin, kun ihmettelin, myydäänkö niitä kaupungissa lainkaan. Kuulemma älylaitteiden räpläämiseen ei kuluteta liikaa aikaa, sillä valtio kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan ja jokaisella on töitä tehtävänä. Uusinta uutta ovat edistyneet hologramminäytöt. Mitä ihmettä Suomessa oikein tapahtuu? Ovatko hipit valloittaneet maan?
Ellan kolme lasta ovat päiväkerhossa noin neljä tuntia päivässä. Ella kertoo olevansa mausteiden pienviljelijä ja rivitaloalueella on viljelypalstoja. Hänen miehensä Onni on töissä telakalla. Pian lähiöiden takana sijaitsevat maataloustuotannon alueet, joissa ainoa sallittu tuotantotapa on luomutuotanto. Ihmisiä asuu paljon maaseudulla tai maaseutumaisissa kaupungeissa. Ella tekee välillä vapaaehtoistyötä kaupungin juna- ja metroasemilla, joissa törmää muutamiin vaikeissa perheolosuhteissa oleviin nuoriin sekä alkoholisteihin. Ellan ystävätär Freya on koulutukseltaan fyysikko ja hän tekee pidempää päivää etenkin nyt, kun lapset ovat jo vanhempia. Freyan miehen työpaikka on Pohjoismaisessa Liittoumassa maanpuolustuksen parissa.
Kysyn Ellalta, mistä ihmeestä täällä voi ostaa tupakkaa tai alkoholia? En löytänyt niitä isosta ruokakaupasta. Alkoholi- ja tupakkamyynti löytyvät sittenkin kaupan takaosasta, ja sen eteisen täyttävät värikkäät julisteet. Niissä lukee iskulauseita: Liity jo tänään vanhempien herrojen maastoklubiin! Modernia kansantanssia Liekkiö-salissa! Tapanilan radalla ammutaan taas tiistaisin! Tee velvollisuutesi ja ompele villasukat naapurisi ikäihmiselle! Ja niin edelleen.
Kiinnitän huomiotani erityisesti autoteiden ja rakennusten hyvään kuntoon, mutta toisaalta myös ihmisten asiallisuuteen, työteliäisyyteen ja käytännöllisyyteen. Joku auttaa vanhuksen kadun yli ja juttelee tämän kanssa samalla kysellen tämän vointia. En näe kenelläkään muoti- tai merkkivaatteita, vaan katukuva on kuin ripaus modernia hippeilyä, armeijatyyliä ja univormuja sekä rentoa siistiä pukeutumista. Muutamilla naisilla on yllään jonkinlainen moderni versio kansallispuvusta.
Kaupungissa näkyy monenlaista arkkitehtuuria ja vanhoja rakennustyylejä on otettu rohkeasti uusiokäyttöön. Joku on keksinyt rakentaa Rooman Pantheonia muistuttavan kirjaston, jonka ohessa toimii lääkärin vastaanotto. Kaupunkikuvaa hallitsee vehreys, ja jopa muutama kahvila näyttää kasvihuoneelta.
Pyöräkaista päättyy kävelykatuun, mutta vaaleansinipunainen viiva kulkee aivan keskeltä promenadia. Katuun on piirretty lastenvaunujen kuva. Alue on vaunujen ja rattaiden määrään nähden tarpeellinen. Nyt näkyy modernia arkkitehtuuria ja rakennusten koko kasvaa. Lippurivistöt alkavat hallita katuja ja vanhan ostoskeskuksen ja epämääräisen torin vanhaa aluetta hallitsee linnakkeen näköinen rakennelma. Sen muuri on kuin Suomenlinnan vanhaa kivimuuria nurmikoiden keskellä ja valtava teräksinen rakennuskompleksi alueen ydin.
”Isäni vitsaili, että se olisi pitänyt rakentaa pyramidin muotoiseksi ja sai sen jälkeen miltei turpaansa kerholla”, joku sanoo äkkiä vieressäni. ”Hän eli sittemmin Hampurin anarkistien yhteisössä. Kun tukirahat loppuivat, idea autonomisesta vapaakaupungista lakkasi viehättämästä.” Vieressäni olevalla miehellä on siistit vaatteet yllään. Tukka on ajeltu lyhyeksi ja takissa on hihamerkki, joita näkyi myös kaupungin katukuvassa. Hän kertoo työskentelevänsä senaatissa tiedotustehtävissä.
”Mikä tuo suuri linnoitus on?”, kysyn mieheltä tilaisuuden tullen. ”Se on muistomerkki vapauden puolesta taistelleille”, mies vastaa. Vasta nyt älyän katsoa tarkemmin valtavan kokoisia hologrammimaisia valonäyttöjä, jotka on pystytetty linnakkeen sisääntuloteille. Niissä pyörii kuvaa historiallisista tapahtumista. Lopuksi näyttöön jää teksti ”Kansallissosialistinen Suomi 20 vuotta”. Hymyilen hetken, mutta sitten miehen sanat uppoavat tajuntaani koko voimallaan. Muistomerkki vapauden puolesta taistelleille. Kaikki eivät ole enää juhlimassa uuden yhteiskuntajärjestyksen merkkivuotta. Elämä on kulkenut eteenpäin ja uudet sukupolvet elävät nyt modernin kansallisuusaatteen, modernin kansallissosialismin aikaa.
Mies kiirehtii töihin ja minä päätän lähteä etsimään mainoksissa kaupungilla vilahtanutta globalisaatiomuseota. Telakan alue on suurempi kuin osasin arvatakaan ja uudet teollisuusalueet jatkuvat kohti itää. Työntekijöitä näkyy ulkona lounastauolla ja meteli on kova. Näkemäni kaupunkilaiset olivat pääosin valkoisia, mutta lukuisia turisteja osui myös silmiini.
Eläkeläispari tulee vastaani ja neuvoo tien museolle. Lasikaapissa aulan seinää koristaa puoliksi poltettu sateenkaarilippu. Museossa esitellään muun muassa globalisaatio- ja monikulttuurisuuspropagandaa, kuvia anarkisteista ja feministeistä sekä EU-johtajien vanhoja puheita monikulttuurisuuden, sateenkaariaatteen ja Euroopan liittovaltiokehityksen välttämättömyydestä ja väistämättömyydestä. Pyörähtääpä siellä myös entuudestaan tuttu ja vaivaannuttavan nolo video Angela Merkelin nuoruudesta DDR:ssä. Videolla hän tanssii käärmetanssia bikinit päällä yliopistokavereidensa edessä.
Vanhoissa puheissa vaaditaan vihapuheen, kyberturvallisuuden ja globaalien ihmisoikeuksien nimissä toisinajattelun tuomitsemista. Museossa on huone, jossa on niin sanottua ”taidetta” valokuvina tai videoina. Ennestään tuttuja ovat virtsaan upotettu Jeesus sekä kuukautisverellä maalatut pääsiäismunat, mutta siellä on kuvia paljon rankemmastakin kulttuurimarxistisesta ”rappiotaiteesta”. Jatkan matkaani eteenpäin.
Erityisen kiinnostava on huone, jossa pilapiirtäjät ovat piirtäneet vuosien saatossa kuvia globalisteista. Finanssikapitalistien puheet ja kuvaukset heidän toimistaan kansallismielisiä valkoisia vastaan on koottu erilliseksi suureksi näyttelyksi. George Soros, Jacob Rothschild ja muut suursijoittajat edustavat siellä vanhoissa videopätkissä FED:n ja finanssikapitalismin hirmuvallan aikaa. Vähemmistöjen asiaa aggressiivisesti ja mellakoiden ajavien liikkeiden kuten Antifan ja Black Lives Matterin rahoituksesta on koottu erittäin mielenkiintoista tietoa. Kaikki globalisaatiomuseossa esitellyt henkilöt ovat kuolleet ja instituutiot ovat lopettaneet toimintansa jo aikaa sitten.
Kokoan itseäni, jotta voin mennä hautamuistomerkille. Minulla ei ole edes kukkia sinne vietäväksi. Ei ainoatakaan kynttilää tai muistolausetta. Eliitti yritti usuttaa kansalaisia viimeiseen asti toistensa kimppuun, jotta huomio kääntyisi pois heidän omista rikoksistaan. Kiipeän pienen mäen päälle, mistä nimilaattojen rivistö alkaa osana seinämää, jonka yllä kohoaa kaupungin suuntaan suurikokoinen kansallissosialistisen Suomen symboli. Rivistö ei ole onneksi niin pitkä kuin pelkäsin sen olevan.
Nuori poika vieressäni asettaa kynttilän seinän viereen, peruuttaa pari askelta taaksepäin ja tekee hiljaisuuden vallitessa luontevasti roomalaisen tervehdyksen kunnioittaakseen vapaustaistelijoiden muistoa. Edes tuuli ei puhalla ja tuntuu kuin aika pysähtyisi hetkeksi. Ei, tämä ei totisesti ole 30-luvun Saksa, vaan kansallisuusaatteen uutta kukoistuskautta elävä moderni Suomi ja siihen herännyt koko läntinen maailma. Jään penkille muistomerkin viereen, kunnes mereltä puhaltava tuuli on kuivannut kyyneleeni.
Maailma on muuttunut. Siitä ei tullut täydellinen vaan jokaisessa yhteiskunnassa on yhä ongelmansa, jotka on ratkaistava mahdollisimman inhimillisesti mutta määrätietoisesti. Kaikkien niiden keskelläkin uusi yhteiskunta on parempi. Se on löytänyt valkoisten yhteisöllisyyden ja lähimmäisenrakkauden. Ihmiset vaikuttavat itsevarmoilta ja rennoilta. He puhuvat tuntemattomille ja elämä on kaikin tavoin turvallisempaa. Miehet voivat puhua suoraan mielipiteensä ilman, että heidän jokaista sanaansa ja elettänsä valvotaan ja ilman että heitä syyllistetään maskuliinisuudesta, sovinismista tai luontaisesta taipumuksesta ottaa valtaa yhteiskunnassa. Naiset voivat olla feminiinisiä ja käytökseltään rakentavia ilman, että heitä kutsutaan tyhmiksi tai tietämättömiksi omasta parhaastaan. Lapset voivat olla lapsia ilman heihin kohdistuvaa seksualisointia ja materialistisen elämäntavan tyrkyttämistä.
Jokaisen oletetaan osaavan käyttäytyä asiallisesti, olipa tämä hetero tai homo, nuori tai vanha, mies tai nainen. Kouluissa ja päiväkerhoissa ei opeteta lapsille pelkkiä vapauksia ja äärettömiä mahdollisuuksia vaan myös velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan. Rahaa ei jaeta vastikkeettomasti kenellekään. Psykologinen sodankäynti, jota käytettiin kanavoimaan erityisesti naisten tyytymättömyys vihaksi vastakkaista sukupuolta ja perinteisiä arvoja kohtaan, on vihdoin loppunut. Muureja ei rakenneta enää luokkien keskelle ja yhteiskunnan sisälle hajottamaan kansallista yhtenäisyyttä vaan ainoastaan valtioiden ulkorajoille suojelemaan kansankokonaisuutta.
Lähden muiden mukana kohti suuria tietokonenäyttöjä ja katoan osaksi kaupungin ihmisvilinää.
Osa 2:
Saan korjatun juhlamekkoni kauppakeskus Ukon tutusta ompelimosta vuorokautta ennen juhlallisuuksia. Ostoskeskuksen Ukko-hologrammi hyppii keskellä aulaa heittäen hauskoja ja kannustavia kommentteja sen kanssa kommunikoiville lapsille ja lapsenmielisille. Pieni poika heittäytyy kauppakeskuksen lattialle huutaen naama punaisena, kun äiti yrittää tarjota hänelle mansikoita raparperijäätelön sijaan. Teini-ikäiset juoksevat ohitseni kohti suosittujen sisäliikuntamuotojen, kuten taistelun ja tanssin saleja treenireput selässään. Kestosuosikki on fyysisesti raskas ja vaativa virtuaalitaistelu, joka on sijoitettu erilaisiin pelimaailmoihin. Vartijat valpastuvat hetkeksi metelistä, mutta he jatkavat pian kierrostaan.
Kyläkaupat, pienet pohjoismaista tuotantoa myyvät kauppaliikkeet ja tehtaanmyymälät menestyvät taas hyvin Pohjolassa, joka toimii taloudessaan mahdollisimman omavaraisesti sekä sisä- ja ulkopolitiikassaan täysin itsenäisesti. Muistan varhaislapsuudestani yhä ajan, jolloin kodinkoneet saattoivat kestää käytössä jopa 30 vuotta. Sitten alkoi globalisaation tuottama kertakäyttökulttuurin ja materianpalvonnan aikakausi, jolloin tavaroiden lisäksi valkoisten yhteisöllisyydestä, perinteistä ja kulttuurista tehtiin halpahintaista rihkamaa. Kulttuurimarxismi saastutti luonnon lisäksi myös ihmisten mielet, ja aivan erityisesti se keskittyi aivopesemään nuoret fyysiseen ja henkiseen rappioon.
Hävittäjien lento jylisyttää taivasta, kun tulen ulos Liittouman virastotalon kahvitilaisuudesta päivää myöhemmin. Sain tapahtumakutsun tänä vuonna Freya Marttilan Pohjoismaisessa Liittoumassa työskentelevän puolison Severin kautta. Muistamme yhä, miten YK, EU ja Nato lähtivät yksissä tuumin liputtamaan kehitysmaamaahanmuuton ja ihmisoikeuksien puolesta, jotta halpatyömarkkinat sekä sionistien ajama Kalergi-suunnitelma juurettomasta, rodullisesti sekoittuneesta ja heikkolahjaisesta Euroopasta saataisiin väkisin toteutettua.
Selkärangattomat ja ahneet poliitikot tiesivät tarkalleen, mitä tekivät isäntiensä käskyttäminä. Bolsevikkien ja kommunistien käsissä oli jo kymmenien miljoonien valkoisten verta, mutta lisää oli sitä verta vielä saatava. Väestöräjähdystä tuettiin YK:n väestöpolitiikalla, ja samaan aikaan kehitysmaiden ihmiset ajettiin keskenään eliitin rahoittamiin verisiin sisällissotiin ”demokratian” nimissä, jotta siirtolaisvirrat kohti teollistuneita maita saataisiin liikkeelle ja valtiot finanssieliitin kuristusotteeseen. Meitä johtivat täysin moraalittomat ihmiset, joille niin luonto kuin ihmisetkin olivat pelkkiä tuotannon työkaluja ja halpatyömarkkinat yksi tapa tuottaa lisää pääomaa, jolla ostaa kaikki instituutiot kumartamaan eliitin käskyjä.
Tuuli saa korkean virastotalon seinää peittävän lippukankaan symboleineen aaltoilemaan. Leveää katua reunustava lippurivistö jatkuu syvälle ydinkeskustaan ohittaen modernia ja vanhempaa arkkitehtuuria sekä puistoja. Ryhmä japanilaisia turisteja jää ottamaan innoissaan valokuvia. Vapaustaistelun muistolinnakkeen katolla seisoo kansallissosialistisen Suomen ja Pohjolan symboli. Tänään alkoivat Vapaustaistelun voiton 20. vuosipäivän juhlallisuudet. Kukkaistutukset, juhlavalaistus ja liput hallitsevat kaupunkia. Esiintymislavoilla on monenlaista tapahtumaa ja taiteilijoita esiintyy kävelykaduilla. Markkinatoreilla myydään maatilojen ja käsityöläisten tuotteita, ja siellä on myös luomutilojen eläimiä lasten iloksi. Juhlia vietetään useassa kaupungissa yhtä aikaa. Yhden suurtapahtuman teemana on viikinkiaika. Lasten paraati kulki jo aamupäivällä läpi kaupungin. Pienimmät osallistujat olivat vasta taaperoikäisiä lapsia eläin- ja fantasia-aiheisissa puvuissaan.
Huomenna, varsinaisena juhlapäivänä, on vuorossa armeijan sotilasparaati. Toreille ei tarvita enää betoniesteitä eikä satoja mellakkapoliiseja suojelemaan kulkueita tai marsseja. Minut autetaan keppini kanssa eläkkeellä olevan kenraalin, Kalle Rissasen vuoden 1969 Volvo 164:ään, joka lähtee mustien autojen letkaan virastotalolta. Päätän tunnustaa minua hiukan nuoremmalle Kallelle viikko sitten tapahtuneen muistinmenetyksen, joita on sattunut muutamia viime vuosina. ”Alan harkita senioriyhteisöön muuttamista. Onhan tässä ikää jo yli 80 vuotta.” Vilkaisen hymyillen ohi vilahtavaa liikennemerkkiä, joka ei ole enää sukupuolineutraali. Osa ihmisistä pysähtyy tervehtimään tai kuvaamaan autoletkaa. Huomiseen sotilasparaatiin odotetaan tulevan yli satatuhatta katsojaa. Lasten oma paraati keräsi jo sekin kadunvarret täyteen väkeä.
Päivän ohjelmaan kuului ennen virallista kahvitilaisuutta tutustuminen historialliseen suurnäyttelyyn kansallissosialismin vaiheista 30-luvun Saksasta nykypäivään. Messualueen ulkopuolella oli näytillä panssarivaunuja, lentokoneita, sotilaspukuja ja aseita. Messupihan lipputangoissa liehuivat harvoin esillä olevat historialliset hakaristiliput. Lapsiperheitä parveili paikalla runsaasti heti aamusta ja moniin kulkuvälineisiin pääsi tutustumaan sisälle asti. Huomenna olisi vielä areenalla viralliset iltajuhlat tänään tuttavapiirissä pidettävien grillijuhlien lisäksi. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi ei ajeta enää koodaribusseja Afrikkaan, Tuusulan Lotta-museossa eivät soi enää afrikkalaiset rummut eivätkä miehet tanssi enää heinäpellolla mekot yllään. Se oli aikaa, jolloin meitä aivopestiin uskomaan, että biologia, heteroseksuaalisuus, luonnonvalinta ja moraali olivat pelkkää halpaa pintamaalia uuden hajuttoman, mauttoman ja androgyynin ihmislajin maailmassa. Miten sekaisin maailma olikaan ollut silloin!
Vanha Volvo ajaa pienelle niitylle lähelle Severin omakotitaloa hiukan nytkähdellen. Auto alkaa olla yhtä hyvässä vedossa kuin minäkin. Severin kaksi vanhinta poikaa kiiruhtavat paikalle ja tekevät kenraali Rissaselle roomalaisen tervehdyksen ryhdikkäästi yhtä aikaa. Severin vaimo Freya kättelee minua yhdessä kahden nuoremman poikansa kanssa, jotka livahtavat pian omille teilleen. Talon suurella pihalla näen myös perhetuttuni Ellan tyttöineen. Kolmevuotias Nelli juoksee vanhempien lasten perässä kirkuen. Viisivuotias Mirva taas katselee pikkusiskoaan hengästyneenä juoksupyrähdyksen jälkeen ja menee pöytään syömään sinne juuri tuotuja lettuja. Läheisestä kaupunkimetsästä kuuluu ääniä ja arvaan, että Ellan teini-ikäinen poika Okko on siellä kavereineen. Minun ei tarvitse pettyä.
”Parlamentaarikot eivät ole ajaneet tarpeeksi painokkaasti Kiihtelysvaaran alueen harvennushakkuiden lopettamista Aarnikotka-projektissa!” Okko istuu kannolla musta pellavatunika yllään ja vaalea tukka pystyssä sojottaen. Hän on kuitenkin laittanut tunikansa hihaan yläkoululaisten juhlissa käyttämän kansallissosialistisen valtion hihamerkin, vaikkei solmiota ja kauluspaitaa ole. Kukaan ei niitä tosin Okolta odotakaan. Luonnonsuojelu on tärkeämpää kuin koskaan ihmiskunnan historiassa, sillä väestöräjähdys ja teollistuminen ovat tuhonneet planeettaa hirvittävällä tavalla. Tasapainon löytäminen teollisuuden ja luonnon ehtojen välillä ei ole aivan yksinkertainen asia. Kansalaiset on velvoitettu osallistumaan luonnonsuojeluun tai yhteisöllisiin projekteihin. Okon tavoin osa nuorista on kiinnostunut ulkoparlamentaarisesta toiminnasta Vihreä vallankumous -nimisen järjestön riveissä, jonka on todettu valtion senaatissa asti toimivan laillisin keinoin.
”Onneksi hävittäjät lentävät nyt eivätkä lasten päiväuniaikaan”, Ella huokaisee, kun palaan pihalle juhlien keskelle ja taivas jylisee taas. ”Onko Okko yhä metsässä?”, Ella kysyy minulta. ”Pelkään, että jonakin päivänä hän soittaa minulle ja kertoo olevansa Kongossa GreenWar-sademetsäaktivistien kanssa! Toivottavasti armeija pudottaa pojalta pahimmat kierrokset.” Katson Ellaa lempeästi ja tuhahdan rauhoittavasti. ”Okko on fiksu ja päämäärätietoinen poika! Hän on fanaattinen mutta huolellinen kaikessa, mitä tekee, ja olen varma, että hän istuu parlamentissa vielä jonakin päivänä, vaikka minä sitä tuskin olen enää näkemässä.”
Pienemmille lapsille on oma alue pöytineen ja tuoleineen. Elävä musiikki soi suuren pihamaan katoksen alla. Liittouman eteläisen tukikohdan telakka on Ellan miehen Onnin työpaikka, ja myös sieltä on työntekijöitä yksityisissä juhlissa. Ella pääsee livahtamaan Freyan ja miesten luokse juttelemaan, kun hoitopiiri katsoo tyttöjen perään. Minä lupaudun hoitovuoroon puolen tunnin kuluttua. ”Kutsuin sitä jo 90-luvulla uuskolonialismiksi. Globalistit kokeilivat, miten pitkälle voivat mennä, kun kaikki heidän vastustajansa yritettiin murtaa systemaattisesti”, Liittoumassa työskentelevä Pekka toteaa Onnille. Kalle ottaa grillistä lautaselleen ruokaa. Severi keskustelee Vetehinen-projektista, jossa maataloustuotannon kuormitus vesialueisiin voidaan minimoida edelleen ja puhuu metsähakkeen ja muun jätteen tuomisesta polttolaitoksiin uusilla kuljetusmenetelmillä. Sitten puhe kääntyy maanpuolustukseen.
Onnin puhelin välähtää ja hän lukee ääneen tuoreen uutisen kiinni jääneestä huumekauppiaasta, joka paljastui yläasteen entiseksi opettajaksi. Se yllättää jopa kaiken nähneen Kallen. ”Vanha kulttuurimarxisti siellä antamassa lapsille esimerkkiä globaaleista vapauksista!”, Kalle kiihtyy oikein kunnolla aiheesta. ”Sitä porukkaa riittää jokaiseen kaupunkiin ja kortteliin, kun silmä vähänkin välttää. Pitävät pössyttelyiltojaan edelleen Tampereella. Kuulin, että tilan seinältä löytyy nykyään jopa Tarja Halosen kuva. Siinä meillä oli varsinainen ylipäällikkö!” Kalle ottaa taskusta sikarin miesten nauraessa hetken aikaa. Eläkkeellä oleva kenraali on seurueen ainoa tupakoitsija.
”Pohjolaa pakoon muuttaneita entisiä punaisia lähti aikoinaan Saksaan, mutta nyt ne palaavat sieltä mellakoiden keskeltä häntä koipien välissä takaisin. Nyt tänne haluavat jo ranskalaisetkin, mutta pohjoismaista sukujuurta ei monesta ole löytynyt hienoja tarinoita enempää eikä Pohjolan kansalaisuutta saa sepitetyillä tarinoilla. Muuttavat sitten Unkariin, Slovakiaan tai Puolaan. Etelä-Saksa yritetään pelastaa mellakoilta, mutta pohjoisen ghettokaupungit ovat helvetinloukkuja, joista käsin maahanmuuttajien palautuskeskuksia vastustetaan terrori-iskuin. Ei löydy todellista tahtoa hoitaa tilanne, vaikka tolkullisia ja sivistyneitä keinoja olisi ollut estää invaasion luoma islamilaisten ja toisrotuisten valtioiden syntyminen Euroopan sydänmaille. Saksassa kuten muuallakin väärensivät jopa vaalitulokset rahaeliitin vallan varmistamiseksi”, Pekka muistelee menneitä historiallisena päivänä. ”Keski-Eurooppa tulee vielä nousemaan, mutta miten monen ihmisen hengen vetkuttelu on maksanut jo tähän mennessä?”
Freya auttaa juhlapalvelun talkooväkeä kodissaan heti, kun tilaisuus tulee. Hän katselee ruokailevaa Ellaa vakavoituen hetkeksi. ”Tiesitkö, että naisten äänioikeuden kieltämistä suorissa kansanäänestyksissä ehdotettiin 15 vuotta sitten ääripatriarkaattien puolelta? Ehdotus ei koskaan mennyt edes senaattiin asti. Freya istuu puutarhatuolilla syvänvihreässä mekossaan tumma tukka tyylikkäässä lettikampauksessa, jossa on mukana pari kukkaa, kuten monilla muillakin naisilla. ”Olin tuolloin juuri päättänyt pitkän yliopistokoulutuksen. Kiitos feministien vuosikymmeniä jatkuneen aggressiivisen ja provokatiivisen politiikan, he eivät oikeasti ymmärtäneet vaarantavansa toiminnallaan naisten kovalla työllä itselleen taistelemat oikeudet.”
”Ei kai täälläkin puhuta politiikkaa?” Severi tulee Freyan luokse haroen tukkaansa taakse ja halaa vaimoaan hetken lujasti univormu yllään. Ella kiirehtii viemään tytöt päiväunille. Hän ei ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut seuraamaan politiikkaa. Hän on ollut vain tyytyväinen, kun asiat toimivat, ja viiden lapsen nuorena perheenäitinä hän saa valtiolta hyvin tukea. Ellan ei tarvitse suorittaa naisten pakollista sotilaallista kurssia eikä yhteiskuntapalvelusta monilapsisen perheen äitinä. Hän aikoo mahdollisesti suorittaa kummankin vapaaehtoisesti. Ella hakee töitä nuorisotyön parista, kunhan tytöt ovat hiukan vanhempia. Mausteiden viljely yhteispalstalla on ollut Ellalle rentouttavaa harrastustoimintaa, josta hän on saanut hiukan lisätuloja. Myös Nellin ja Mirvan päiväkerho antaa hänelle hengähdystauon pari kertaa viikossa.
Kalle lähtee ostamaan monien tovereidensa karttamaa tupakkaa tehden pienen kävelylenkin leudossa keväisessä illassa. Matkalla tulee vastaan naisten vingate-muodin putiikki, kukka- ja sekatavarakauppa sekä elintarvikekioski. Uimahalli on muutettu kylpyläkäyttöön ja vanha kauppahalli toimii nyt urheilukeskuksena. Kalle on jo kääntymässä hotellilleen, kun hän näkee sekavan oloisen kookkaan miehen tien toisella puolella näyttämässä keskisormeaan ja huutelevan jotain. Kalle jatkaa matkaa kiinnittämättä mieheen huomiota, mutta tämä hoippuu häntä kohti. ”Johan nyt on perkele”, Kalle naurahtaa ja valmistautuu jo hymyillen reippaaseen painimiseen tarkistaen, että ase on hänen ulottuvillaan. Mies nimittäin kaivaa taskujaan epäilyttävästi. Hotellilta paikalle juokseva Markus käskyttää lujasti miestä pysähtymään pidellen käsiasetta. Mies pysähtyy horjahtaen ja hänet kaadetaan. Taskusta löytyy veitsi. Markus laittaa aseensa pois tarpeettomana. ”Totteli juuri oikealla hetkellä”, Markus toteaa Kallelle, kun poliisi tulee paikalle. ”Vaikuttaa enemmän mielenterveystapaukselta.”
Seuraavan päivän sotilasparaati ja iltajuhlat sujuvat suuremmitta ongelmitta ja Freyan perhe palaa normaaliin päiväjärjestykseen. Niko lähtee takaisin armeijaan ja Tobias jatko-opintoihin. Freya menee töihin Liittouman teknilliseen tutkimuskeskukseen. Ella hoitaa vilkkaita pikkutyttöjään ja laittaa vanhemmat lapset kouluun. Kesälomalle perhe lähtee taas tuttuun vuokramökkiin ja Okko aikoo yöpyä läheisessä saaressa kavereineen seuraten samalla luonnonsuojelijoiden uusimpia tempauksia ympäri maailmaa.
Miten nopeasti hysteria ja huuto aikoinaan loppuivatkaan, kun kulttuurimarxistien härski valehteleminen median, ministeriöiden ja poliisin kautta karahti kiville rahavirtojen katketessa ja lobbaajien paljastuessa. Hollywood-tasoinen natsivouhotus ja ”holokaustista” rakennettu bisnestoiminta totalitaristisine pakkokeinoineen avautuivat silloin aivan uudesta näkövinkkelistä, kun sekä puolueetonta tutkimustietoa historiallisista tapahtumista että tietoa eliitin vähemmän jaloista päämääristä saatiin lopultakin suuren yleisön tietoisuuteen. Se oli räjäyttänyt pankin. Kirjaimellisesti. Suursijoittajat yrittivät ottaa itselleen kunnian rakentamansa totalitaristisen järjestelmän romahtamisesta ja he koettivat palata taas takaoven kautta vallankahvaan, kuten he olivat tehneet lukemattomia kertoja historian saatossa.
Ainoa rotu, jota oli kehotettu propagandassa olemaan lisääntymättä ja sekoittumaan muiden rotujen kanssa, oli valkoinen rotu. Näin oli siitäkin huolimatta, että valkoisia oli jo vuonna 2017 vain noin 10 prosenttia maapallon väestöstä. Kehitysmaiden väestö kasvoi nopeasti, ja vaikka rajat suljettiin, heidän määränsä nousi länsimaissa korkean syntyvyyden johdosta aiheuttaen valtavia turvallisuus- ja talouspoliittisia ongelmia. Pohjola antoi valtiomallillaan esimerkin siitä, että valkoisten kansojen ja rotujen oli löydettävä itselleen taistelutahtoa lamaannuksen keskellä eikä vieraiden eturyhmien edustajille tullut antaa minkäänlaista vaikutusmahdollisuutta valtiotasolla. Pohjola toimi aikoinaan ja toimii yhä modernin kansallissosialistisen yhteiskuntajärjestyksen lipunkantajana kansallisuusaatteeseen heräävälle lännelle.
Kotiin palatessani katson ensimmäiseksi tietokoneeltani videon lasten paraatista ja tarkistan, että Aarnikotka-projektissa lahjoituksillani ostettu pieni palsta aarniometsää on edelleen suojeltuna hakkuilta ja sen ekosysteemiä uhkaavilta vieraslajeilta.
Tämän tarinan loppusanat
Kansallissosialismissa naisten ei ole tarpeellista toimia tulenjohdossa tai kantaa vastuuta suurista linjoista. On tärkeää kokea kansallissosialismi ensisijaisesti henkisenä päämääränä. Kaikista tehokkainta taistelu on, kun se koetaan sisäisen ymmärryksen, sisäisen heräämisen kautta.
Naisilla on tärkeitä tehtäviä kansallissosialistisessa yhteiskunnassa. Kaikki ihmisen tekemä toiminta nähdään luonnonlakien kautta ja niitä myötäillen. Miehillä on velvollisuus ottaa ensisijainen vastuu yhteiskunnan johtamisesta ja naisten velvollisuus on tukea heitä tässä. Tämä ei tietenkään sulje pois naisten aktiivista taistelua aatteen nimissä.
Kansallissosialisti ei koe velvollisuutta pakoksi vaan tekee työnsä tietäen, että hän työskentelee aidosti rakentaakseen parempaa yhteiskuntaa. Kumpikin sukupuoli kunnioittaa toista ja kumpaakin tarvitaan pyörittämään yhteiskuntaa. Kansallissosialistit pitävät oman kansansa jäseniä veljinään ja sisarinaan, tovereinaan. Kaikista ei ole toimimaan johtajina ja kestämään kovaa henkistä painetta, uhkailua ja kiristystä. He, jotka sitä parhaiten kestävät, ovat yleensä miehiä.
Kansallissosialismi ei hyväksy naiskiintiöitä, sukupuolten tasapäistämistä, feminismiä eikä heikkoja miehiä valtioiden johtoon. Rahan perään kumartavat ja loputtoman konsensushakuiset ihmiset ovat vaaraksi valtioiden itsemääräämisoikeuden turvaamisessa. Globaali finanssieliitti on tukenut heikkotahtoisten ja ahneiden ihmisten valtapyrkimyksiä tahallisesti tehdäkseen kansallisvaltioista heikkoja. Niiden sisäinen mädätystyö kulttuurimarxistisella propagandalla on edennyt jo sairaalloiseen vaiheeseen, sillä koko valtiojohto noudattaa eliitin käsikirjoitusta globalisaatiosta, jossa tavalliset valkoiset ihmiset ajetaan täydellisesti nurkkaan heidän kotimaissaan. Kaiken normaalin, luonnollisen ja vakiintuneen systemaattinen murskaaminen sekä vapaus ilman vastuuta eivät ole koskaan olleet sivistyneiden yhteiskuntien normaali tapa toimia.
Väestönvaihtoa vastaan on taisteltava suurella rintamalla ympäri länsimaita. Kun yhteiskunnan sielu on vapaa ja sen tulevaisuus näyttää vakaalta ja valoisalta, se voi löytää kadottamansa itsetunnon. Kun oman kansan edun ajaminen nähdään osana ihmisyyttä ja luonnollista toimintaa, olemme oikealla tiellä. Kun yhteiskunnan henkinen tila on parantunut pitkällisen lannistamisen tilasta, yhteisöllisyys voidaan saavuttaa. Ei siksi, että valtio niin määrää vaan sen vuoksi, että haluamme aidosti auttaa omaa kansaamme.
Kansallisuusaate tulee nousemaan ja voittamaan tieltään kaikki sen eteen kasatut esteet. Kaikista luontevin tapa harjoittaa kansallisuusaatetta on tehdä se kansallissosialismin kautta, joka ei tee kompromisseja totuuden kanssa.
”Kansallissosialismi – NYT” -artikkeleiden pohjana ja inspiraationa on Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen poliittinen manifesti. Artikkeleiden tarkoituksena on osoittaa, että Pohjoismaiden kansalaisten etua ajava kansallissosialistinen, moderni, vahva ja kuitenkin moniääninen yhteiskuntamalli on saavutettavista, jos meillä on todellista tahtoa antaa kansallemme ja rodullemme sen ansaitsema arvostus ja huolenpito.
Meillä on myös valtava kapasiteetti kehittää kansaamme ja yhteiskuntaamme eteenpäin sen kaikilla osa-alueilla. Artikkeli on samalla viesti vihollisille siitä, ettemme siirry sivuun ikiaikaisilta asuinsijoiltamme emmekä ryhdy orjiksi omissa maissamme. Radikaali kansallismielinen ja kansallissosialistinen ajattelu nousevat ja ne ovat jo nyt valtavirtaa monissa länsimaissa.
Mikään ei voi pysäyttää aatetta, jonka aika on tullut!
Omana loppunoottina haluaisin todeta että vaikka tuo visio on upea ja saa kyynelen silmänurkkaan, niin se ei ole helppoa saavuttaa ja vaatikin Turnerin Päiväkirjojen kaltaisen kansannousun jotta maailma pelastuisi ja saavutettaisiin yhteiskunta jossa kaikilla on hyvä olla.
submitted by vastarintaonvapautta to Suomi [link] [comments]


2016.04.24 10:11 -Damien- Kuva paljastaa piikin tilastossa: 50 vuotta täyttävät naiset rynnivät naimisiin rahan takia - Tilastokeskuksen mukaan tilastopiikin aiheuttaa kikkailu leskeneläkkeellä. Yllättävä kuvio toistuu vuodesta toiseen: suuri joukko naisia menee naimisiin juuri ennen kuin he täyttävät 50 vuotta.

Kuva paljastaa piikin tilastossa: 50 vuotta täyttävät naiset rynnivät naimisiin rahan takia - Tilastokeskuksen mukaan tilastopiikin aiheuttaa kikkailu leskeneläkkeellä. Yllättävä kuvio toistuu vuodesta toiseen: suuri joukko naisia menee naimisiin juuri ennen kuin he täyttävät 50 vuotta. submitted by -Damien- to Suomi [link] [comments]


2014.10.31 10:58 jvilkka Kimmo Vehviläinen kasvatti komean syysparran – kuva! - Ihmiset - ME NAISET

Kimmo Vehviläinen kasvatti komean syysparran – kuva! - Ihmiset - ME NAISET submitted by jvilkka to uskomaton [link] [comments]